Onko kirsikka oikeasti onnellinen?

Kell' onni on sen kätkeköön. 
Vai onko se oikeasti niin!? Kannattaako onnellisuus kätkeä? Olen viime päivinä pohtinut onnellisuutta, ja sitä, onko sitä sopivaa mainita. 

Blogini nimi, Onnellinen kirsikka, tuli siitä, kun siskolleni syntyi vuosia sitten kaunis pieni tyttövauva. Keksimme siskon kanssa hänelle erilaisia lauluja tuttujen tuutulaulujen lisäksi, ja yhden nimi oli Onnellinen kirsikka. Se kertoi ennenkaikkea viattomasta pienestä prinsessasta, jolla ei ollut huolen häivää. Sellaisena näen nyt myös neljävuotiaan tyttäreni JoJon. Voi mikä onni ja ilo hänestä (kuten hänen isommasta serkustaankin) paistaa! Ei huolen häivää. Ei mietitytä hallituksen uudet linjaukset eivätkä rahahuolet. Voi kunpa itsekin pääsisi siihen tilaan, edes joskus, ettei kantaisi koko maailman murheita harteillaan. 

Olenko se vain minä, vai tuntuuko maailman ahdistus ja pahamieli lisääntyneen viime kuukausina? Se tarttuu minuun tosi helposti, ja usein ajattelenkin, että minulle sopisi paremmin asua jossain ihan korvessa, ilman nettiä ja tv-kanavia. Parempi, etten kuulisi kaikkia ikäviä uutisia. 

Onko tässä maailmantilanteessa aihetta kuuluttaa, että joku on täällä siitä huolimatta onnellinen?
Osan mielestä ei ole sopivaa. Minä en välitä. Ei kiinnosta, jos loukkaan jotain sen vuoksi, että olen onnellinen. Keneltä se on pois? Olisiko parempi, jos jakaisin erilaisia vihakirjoituksia Facebookissa ja tasaisesti vihaisin erilaisia asioita ympräilläni? Maailman tilanteelle ei pidä ummistaa silmiään, ja hädässäkärsiviä pitää auttaa. Jokainen tekee voitavansa. Mutta myös rajansa kaikella murehtimisella. 
Eihän se oma elämäkään ole ruusuilla tanssimista. Kyllä monella osa-alueella riittää murehdittavaa, ihan jokaisella. Vain omaan asenteeseen voi vaikuttaa. 

Puolisoni on minulle kaikki kaikessa. Hän on ollut rinnallani jo reilut kahdeksantoista vuotta, ja yhdessä olemme kokeneet jos jonkinmoista tapahtumaa ja tilannetta. JoJon keskosuus yhtenä merkittävimmistä. Mieheni on ollut rinnallani kaikki nämä vuodet, ja on ehdottomasti positiivisin, hauskin ja hurmaavin ihminen, mitä tiedän. Ja JoJosta on kasvamassa aivan isänsälainen tyyppi!

Perheeni antaa minulle valtavasti voimaa ja iloa. Myös hankalina hetkinä voin luottaa heihin, ja heidän rakkaus pitää positiivisen tunnelma taustalla, vaikka muuten tilanne voisikin olla synkkä.
Minulla on paljon rakkaita ystäviä ja sukulaisia, joiden tapaaminen on aina yhtä ihanaa. Kuin tulisi kotiin. Saan olla hyvin kiitollinen heistä jokaisesta!

Parinsen vuotta sitten minua haastateltiin yhteen lehteen aiheesta onnellisuus. Yritinkin puheissani painottaa sitä, että onnellisuus ja kiitollisuus menevät käsikädessä. Ainakin minun mielestäni.

Oikeastaan vain yksi neuvo minulla on: 
Hyväksy ne asiat, joihin et voi vaikuttaa. 
Tee jotain niille asioille, joihin voit ja haluat tehdä muutoksen. 

Aloita terveellisempi elämä, remontoi kotiasi, hae uutta työpaikkaa ja hyvä ihminen, pyydä sitä hurmaavaa tyyppiä ulos trefffeille, jos se on se mitä haluat!
---

Yleensä yritän pitää tämän blogin mahdollisimman positiivisena, kauniina ja kevyenä. 
Ehkäpä tässä on riittävästi asiaa seuraavaksi vuodeksi, ja pitäydyn jatkossakin vain lyhyissä teksteissä ja muutamissa valokuvissa.

Mutta laittakaa ihmeessä kommentteja ja ajatuksia onnellisuuteen liittyen. 
Mielelläni kuulisin, mitä ajattelette aiheesta.

Lots of love, murut! 

CONVERSATION

12 kommenttia:

  1. Ihana teksti <3 Minäkin haluaisin kyllä jättää kuulematta kaikki uutiset maailmassa tapahtuvista pahuuksista :( Kirjoitit niin asiaa ja pitkälti siten miten minäkin ajattelen! Olkaamme onnellisia <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi kiitos kauniista sanoista! Et usko kuinka huojentavaa oll lukea positiivista palautetta kuitenkin hyvin henkilökohtaiseen tekstiin. Jännitin paljon ja sinä avasit keskustelun. Kiitos ja lämmin halaus!

      Poista
  2. Hyvä kirjoitus aiheesta! <3 Onnellisuus on paljon kiinni kiitollisuudesta ja asenteesta, ja siitä miten vastoinkäymisiin suhtautuu. Tahtomatta vähätellä ihmisten elämässä olevia tragedioita. Itse olen jo monena uutena vuotena tehnyt lupauksen opetella olemaan entistä kiitollisempi, sekä opettelemaan armollisuutta itseä ja muita kohtaan.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihana Taina, kiitos sulle!
      Kiittämättömyys on maailman palkka, vai miten sitä sanotaan :))
      Olet ihana, Huippua että nähdään taas pian!!! Xoxo

      Poista
  3. Onnellinen kupla. Se on se, missä minä olen elänyt toukokuusta asti tietoisena valintana. Joku uutislähetys teki sen, että päätin kesä ajaksi sulkea silmät ikäviltä ja masentavilta uutislähetyksiltä, se linja pitää edelleen.
    Ei tämä kupla silti uutispimentoa tarkoita, kyllä minä tiedän mitä maassa ja maailmalla tapahtuu, mutta....minä nyt vaan haluan olla näin. Toistaiseksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pepi, ajattelen samanlailla. Ja nykyään uutisia tulee kaikkialta. Jokainen pienikin asia uutisoidaan ja me kuulemme siitä heti tapahtuman jälkeen. Joskus sitä miettii, että kyllä ennen oli helpompaa, kun jokainen uutinen ei mahtunut Aamulehteen :)))

      Aurinkoista päivää sulle!!! Let's enjoy the sun!

      Poista
  4. Vastaukset
    1. Miisa, kaunotar, kiitos kovasti sun kommentista!
      Xoxo

      Poista
  5. Sen mitä olen kanssasi ollut tekemisissä voin silmät kiinnikkin sanoa että sinusta,teistä huokuu onnellisuus....Onnea ei saa kätkeä! Uskon hymyn sekä onnellisuuden tarttuvan... Meidän kuuluu jakaa sitä muille ihmisille..niille jotka sitä ilmiselvästi elämäänsä kaipaavat :) Loov juu!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Bikke-muru, kiitos sulle kommentista ja hyvin kauniista sanoista! Arvostan kovasti ja lähetän lämpimät halit sun suuntaan!! Xoxo

      Poista
  6. Ihana kirjoitus! Silmät kyynelissä sitä luin. Iloa viikkoosi!
    -Anna 9c:ltä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Anna, kiitos sulle kaunokainen aivan ihanasta kommentista! ♥ Olipa kivasti sanottu!

      Poista

Olisin oikein ilahtunut kommentistasi ♥
Any comments? ♥